Siinä toivossa, että blogimme ainoa lukija jaksaa vielä pitää toivoa yllä, on syytä pistää kuvia viimeaikaisista touhuista. Uudenvuoden jälkeen on nimittäin raksalla tapahtunut, vaikkei se täällä olekaan näkynyt.
Ensinnäkin: Loppiaisena oli kova meno. Vessan seinäkin laatoitettiin kahdesti, kun oli niin paljon ylimääräistä energiaa.

Nakkiakka valmisti elämänsä ensimmäiset leivinuunipohjaiset lihipiirakat.

Toivosta ei saatu kameralla kiinni, koska sillä oli taas niin kiire rakentaa ja purkaa ja taas uudelleen rakentaa ja taas purkaa.
Toiseksi: keittiön katto sai paneelit, eikä sen tekemiseen tarvittu kuin seitsemän eri miestä (joista kaksi naista). Eikä se ole valmis vieläkään, viimeinen paneeli uupuu.


Kolmanneksi: Keittiön kulmaliesi vaatii kotelon ja sen rakentaminen osoittautui kryptiseksi. Apua pyydettiin jopa nollakakkosesta: Perttu Salo tässä hei, minkä kokoisia ovat Wöölpuulin astianpesukoneet keskimäärin?

Ja viimeiseksi vaan ei vähäisimmäksi (ainakaan jos Artolta ja Hipiltä kysytään): Kaljat loppu!
Reppuleiden olutvaraukset eivät näköjään kestä yhtä yllättäen mukaan lähtevää hakaniemen setää. Eikä ainakaan sitä, että kuski hassaa kaks kaljaa kiduksiinsa ei minkään takia.

Toivoa sopii, että pilaantuneet kabanossit, syväjäädytetty päiväyksenohinukkunut maissi ja kaljan riittämättömyys toimivat opetuksena tulevaisuuden ämpyilyä ajatellen. Onneksi naapuriin on avattu Kotipizza.
Kiitos talkooväelle ja pahoittelut huonosta kestityksestä. Tulkaa silti vielä joskus.
9 kommenttia:
Kaljojen loppumisessa oli mun mielestä se hyvä puoli, että Hipin ranskalaismallinen seitinohut iltapäiväkänni sai edellytykset onnistua. Meinaan jos sitä kaljaa ois ollu loputtomiin, niin dynaaminen voimakaksikko Piekkari & V-Pää olis ollu liian känässä. Sitten ne ois oksentanu toivosen tosiupeen seemersun takapenkin ihan likaseks...
Ja tälleen jälkeenpäin mä voin paljastaa sen, että mä join oikeesti kolme kaljaa sen päivän aikana, enkä kahta, niinkuin te hyväuskoset luulitte... muhahahahahaa
Sä olet Perttu mulle ja Vainajalle bisset mieheen ikees. Puoltoista oikeestaan.
Me tullaan Johis heti uudestaan talkoisiin ku tää velka on kuitattu.
Nämä oli siis loppiaistouhuja, kun sitä uutta hienoa hiomakonetta ei näkynyt missään? Vai meniks multa jotain ohi.
Viimeisen kuvan kehonkieli kertoo kaiken ainakin oluiden loppumisesta.
Joo, Arto kehuikin, että kuvassa oleva ahdistus on suorastaan konkreettinen.
Kyllä tässä nyt lipsahti viime viikonloppuisetkin. Ja se hiomakone, voih, mä oon rakastunu.
Artokin rakastu siihen vesi-imuriin.
Ja hippiäiselle tiedoksi, että oluen saat het lauantaina, tai vaikka kaks. Joudut tosin hakkaamaan puita niiden eteen...
No ai, mut hei kiva. Sittenhän ollettanen, että saavutte taas rakennushommiin het sunnuntaina. Paitsi, että H sanoi: "Me tullaan Johis heti uudestaan talkoisiin ku tää velka on kuitattu". Saattaa hyvinki olla, että Mörkömäessä seisoo joku Hippi jo heti lauantaina iltapäivällä (viimeistään). Puoltoista olutta on kumminki niin tottuneilla huulilla aikas nopiasti imastu.
menee kyl hippiäiseltä kävelyks jos meinaa mörkikseen tulla lauantaina
Lasse noutaa. Ai nii mut ei se nouda,jos ei Irma ole kartanolla pissillä. Vaikka mistä se Lasse tunnistaa, kuka siinä pimeässä kyykkii. Tai oikeastaan, vedänki ton edellisen takasin...
Alkaa olla varmaan Lasse vähän huolissaan ku ei oo ollu hommia eikä akkoja kyykkypissalla kartanon pihassa. erreys täytyy korjata ensitilassa. pissaliisa-rekkulan on syytä tehdä ryhtiliike ja pian.
Lähetä kommentti